Aika hyvä loma. Minulla ei ole mitään perusteita sanoa näin, koska lähden vasta huomenna sinne Lontooseen ja toistaiseksi väitteeni pohjautuu tähän aamuun, jona ei ole tapahtunut käytännössä mitään. Ilmeisesti minulle loma on hyvä, jos luonani on yötä kaveri, joka menee aamulla töihin ja jonka seuraksi herään seitsemältä keittelemään kahvia ja sitten makaan kolme tuntia sängyssä lukemassa uutta suosikkiblogiani. Se käsittelee julkkisjuoruja, mutta on kuitenkin akateeminen! Se on hömppää, mutta sitä lukiessaan voi silti kuvitella olevansa edes aavistuksen verran sivistynyt! Täydellinen blogi. Täydellinen loma-aamu.

Toinen tämän loman määrittävä tekijä: Childish Gambino - Heartbeat. Youtuben versio on typerä kirosanaton versio, ei se toimi noin, mutta ainakin Spotify uskaltaa sanoa myös f-sanan. Ja sitä tarvitaan, koska biisi kertoo pääasiassa panemisesta. Kyllä, minä luukutan repeatilla räppibiisiä, joka keroo panemisesta. Pääsiäispyhien kohokohta oli, kun sain väkerrettyä kotokodon keittiön radiosta tuon ulos ja jorasin sitä äidin kanssa samalla kun äiti teki minulle ruokaa. Äiti ei niin arvostanut tuota biisiä, vaikka ei tainnutkaan sanoja kuunnella. Se biitti kuulosti kuulemma pierulta. Eikö tuo ole nyt paras mainoslause ikinä? "Kuulostaa pierulta", sanoo äiti. Hahaa.

Lupasin itselleni, että pysyn tämän loman tiiviisti edellisen kaltaisissa turhanpäiväisyyksissä, mutta en sitten voinutkaan, kun puhelin hetki sitten piippasi sähköpostista. Perhanan nykyteknologia, kun asiajuttujen välttely on suorastaan jo hankalaa. Puoli tuntia pidin itseni kurissa ja kerroin itselleni, että dippatyöahdistuksen ehtii sitten maanantainakin. Mutta sitten tietenkin luin sen viestin, ja siinä sanottiinkin, että "painoon vaan". Se on valmis! Onko se valmis? Mä en ehkä usko, että se on valmis. Mutta proffan mielestä se on. Tämä on jo vähän ylidramaattista, mutta mua ihan itkettää. Voi röhnä. Yksi tyhmä diplomityö ja joku pälli vetistelee. On se hyvä, että olen lomalla, niin kukaan ei näe.

Ahh. Taidan lähteä Lontooseen.