Okei. Tää on jo aika naurettavaa.

Viikolla, kun olin vähän surullinen, ajattelin, että menköön nyt sitten samaan konkurssiin kaikki ja kieriskelin huonossa tuulessa ihan koko rahalla. Kun murehtiminen alkoi kyllästyttää, päätin kokeilla piristymistä. Ihan aikataulunkin tein: torstai huonoa, perjantai huonoa, lauantai hyvää. Ja miten kävi: suunnitelma toimi yli kaikkien odotusten! Mieli toimii omituisesti. Miten niin sitä voi vain päättää, että miltä huomenna tuntuu? Helposti, näköjään.

Eilinen oli tosiaan kovin toimiva terapiapäivä. Historiallisesta vapaalauantaista huolimatta kiskoin itseni punkasta jo seitsemän jälkeen. Kahvisaavillinen kurkusta alas ja ulos kirkastuvaan aamuun. Ennen puoltapäivää olin jo kotokulmilla, josta löytyi riemastunut pikkupiski ja kajahtanut perhe. Ihanasta kotokirjastosta lainasin sarjakuvia, Rooman matkaoppaita ja pisteeksi iin päälle Loma Roomassa -elokuvan. Audrey ja mustavalkoinen Rooma, oih ja voih. Kaupasta kainaloon lakritsia ja dallaspullaa ja siskon kätköistä näppeihin mainiot Panic! at the disco ja Red Hot Chili Peppers. (En mä edes tiennyt tykkääväni näistä. Olen ihan villinä.) Digiboksilta kurkkasin parin viime sunnuntain Gilmore Girls -jaksot ja lehtikorista kaivelin esiin paikallislehtien tekstaripalstat. Siis oikeasti. Hyvien asioiden yliannostus! Liikaa hemmottelua! Ei kotopuolessa kuulu tämmöistä olla! Apua.

Iltasella paraskaverityyppi tuli tänne illallistamaan ja sen jälkeen minä menin tämän sohvalle hihittelemään. Kaiken hilpeyden päätteeksi makasimme yötä myöten ystävän sängyssä ja vuodatimme toisillemme kaikki huolet ja murheet. Tiedättekö, kuinka parasta on keskustelu, jossa toinen tajuaa asiat juuri niin kuin ne on tarkoittanut, vaikkei ehkä osaakaan niitä muodostaa järkeviksi virkkeiksi? Se helpotuksen tunne, joka tulee siitä yhteisymmärryksestä ja samalla taajuudella olosta, on ihan murskaavan suuri. Yöllä ystävä heitti minut autolla kotiin ja koirakin ymmärsi olla käymättä murtovarkaan nilkkaan kiinni. Fantastista.

Nyt olen tässä ja huudatan sitä diskopaniikkia näillä talon kakkosstereoilla, jotka särisevät liikaa, jos niitä laittaa pienemmälle. Näin hyvin villasukkaa vipattavan musiikin kuuntelu hissuttelutyylillä olisikin melkoinen rikos. Aamulla katsoin satelliittikanavilta Saksan omaa Huippumalli Haussa -sarjaa ja illaksi minulla on tiedossa illalliskutsut yhdistettynä Idolsiin. Huomenna äiti vie minut ja siskon elokuviin. Viimeksi täällä ollessani kävimme katsomassa Marie Antoinetten, joten kuningatarteemaan sopivana huomisen elokuva on The Queen. Jääkaapissa on minua varten hankittua kallista mehua ja kalliita suklaavanukkaita.

Ei tässä mitenkään voi enää huolella tuulella olla, mutta hitusen minua pohdituttaa se, että mitä tämä kaikki psyykelleni tekee. Liikaa höpsöjä hyviä asioita, ja kun ne kaikki ovat kaukana kodista, tuntuu koko viikonloppu ihan vääristyneeltä. No, repussa odottaa oikea maailma tenttikirjan muodossa. Jotain jämerää jalkojeni alle. Hyvä niin.