Kävin eilen ihan oikeissa elokuvissa, koska halusin nähdä Black Swanin ja jossain arvostelussa sanottiin, että se pitää katsoa isolta kankaalta. Hyvä että tainnutin kitupiikkiajatukseni ja menin, koska jos olisin tuota läppäriltä ruvennut katsomaan niin kesken olisi jäänyt. Yhtään en etukäteen tullut ajatelleeksi, että jo heti elokuvan nimessä on lintu ja minähän pelkään lintuja. Hrr. En nyt halua spoilata mitään, mutta esimerkiksi kohtaus, johon liittyi höyhen, oli aika vaikeaa katsottavaa. Saatoin parissa muussakin kohtaa laittaa silmät kiinni.

Mutta ihan hyvä elokuvahan tuo oli, vaikken ehkä lajityypistä niin tykkää eikä Natalie Portman ole musta yhtään kiva, vaikka lahjakas saattaa ollakin. Elokuvissa käyminen on kuitenkin aika kivaa, varsinkin yksin arkena keskellä päivää, ja sen jälkeen voi mennä ihan kahvilaan nakertamaan keksiä ja lukemaan kirjaa. Olen nyt taas niin köyhä, että molemmat harrastukset lajitellaan sinne luksus-kategoriaan. Yleensä ottaen en ole hirveästi mammonan perään, mutta jos joskus elämässäni olen niin varoissani, että voin käydä elokuvissa ja kahvilla niin paljon kuin haluan ilman omatunnon naputusta, olen onnellinen. Täytyy muistaa tämä määritelmä.

Tämä raha-asia on nyt vähän tapetilla, kun en vieläkään ole saanut sitä hemmetin kesätyöpaikkaa ja opintotukikuukaudet loppuvat ihan kohta. Jos mua ei kukaan pikkuhiljaa palkkaa, saan suunnistaa  jonnekin sossuun tai en-ees-tiedä-mihin. En ihan tarkalleen tiedä, miten hyvinvointiyhteiskunta toimii, mutta sen verran olen käsittänyt, että sitten enää kukaan ei voi vaatia mua elämään lainarahalla eikä maksettuja tukia peritä takaisin. Tavallaan siis parannan asemiani kurjasta opiskelijasta vähemmän kurjaksi sossupummiksi. Koko homma on aika huvittava, jos jaksaa olla siinä mielentilassa että mikään huvittaa. Kerroinko jo että työnhakuprosessini on saavuttanut nyt jo Oulun lääninkin? Saakeli, olen valmis lähtemään vaikka Utsjoelle jos se siitä on kiinni. Luulisi, että tämän kokoiseen maahan mahtuisi yksi pieni melkein-insinööri, mutta heikolta näyttää. Tai sitten mussa on jotain pahasti vialla.

No joo, jotain voi heikkouksistani kertoa se, että tätä kirjoittaessani yritän samaan aikaan asentaa koneelle AutoCAD-ohjelman opiskelijaversiota. Olen tehnyt saman ennenkin, mutta ennen kun sain suoritettua ne pari hassua kurssia, johon kyseistä rakkinetta tarvitsen, aika juoksi eteenpäin sellaista tahtia että niin silloiset ohjelmaversiot kuin kokonaiset tietokoneetkin on ehditty hautaamaan jonnekin tietotekniikan hautausmaalle. Nyt sitten jännätään, jaksaako läppärini pyörittää koko ohjelmaa ja jos jaksaa, osaanko minä enää piirtää sillä. Humoristisesti se ainoa kurssi, johon CADiä tällä erää tarvitsen, on se aiheen peruskurssi, tekninen piirustus. Kuudennen vuoden kevääseen se sopii kuin nenä poskelle. Hah.