Tänään kävi ilmi, että jokin aika sitten hajonneessa kamerassani ei olekaan mitään vikaa, vaan sen ladattavat patterit ovat rikki. Jee, kuvasaastetta saadaan siis ihailla jatkossakin, kunhan saan hankittua jostain uusia pattereita. Hyvähyvä.

Seuraava projekti onkin etsiä jostain pattereita minulle itselleni. Lumimyrsky ja hangessa tarpominen toi pientä varavirtaa ja sivistyneet päiväkahvit sivistyneessä seurassa antoivat vähän yllättävällä tavalla potkua, mutta jokin kosketushäiriö tuntuu vähän vieläkin painavan. Ahdistaa, tökkii, ihan reilunoloisesti vituttaa. Ihmeellisiin kuvioihin minäkin sotkeudun, ihan tahtomattani ja ihan omasta syystäni. Olen väsynyt näihin juttuihin just nyt. Tänään tarkoituksenani oli hankkia itselleni pari sellaista pikkujuttua kuten kesätyö ja uusi asunto, mutta en kykene edes aloittamaan noita toimia. Haluan olla rappiolla, huono ihminen, pohjasakkaa. Tämä viime aikojen touhukas kunnollisuus ihan puskee pään painuksiin ja ryhdin kumoon.

Kuulin tänään kahdelta eri ihmiseltä, että heidän tuntemansa ihmiset olivat live-tapaamisten perusteella sitä mieltä, että Nykäsen Matti on ihan fiksu jätkä. En enää tiedä, mitä sanoa. Life is weird.