Jotenkin kummalla tavalla kynsilakasta on tullut elämääni määrittävä tekijä. Minähän en juurikaan kynsilakkaa käytä, mutta silloin kun käytän, sen on oltava vähän hönttiä. Tänään vedin hönttikertoimet kaakkoon ja lakkasin kynteni neonvihreällä lakalla. Ihan muuten vain. Lauantaipäiväni on muuten hyvin mitäänsanomaton, pelkkää keksinsyöntiä ja venyneitä päiväunia, mutta jotenkin neonvihreät kynnet tekevät oloni spesiaaliksi. Voin tehdä ihan mitä haluan! Olen villi ja vapaa! Mitkään yhteiskunnan normit eivät minua tänään rajoita!

Sitten kävin vähän kaupassa ja siellä kuulutettiin jotain kamalaa kevään trendit -sössötystä. Neonväriset kynnet ovat kuulemma keväällä trendikkäät. No voi nyt perkele, pieleen meni sit sekin.

Kiva päivä muutenkin. Sellainen akkainlehtien "omaa laatuaikaa" -päivä, tosin aavistuksen verran vähemmän glamourilla vivahteella. Ostin jopa kukkiakin, ihan vain itselleni. Kämppä on melkoisessa sotkussa ja tulppaanikimpun joutui survomaan kahteen liian pieneen maljakkoon, mutta jotenkin tuo sekasortoinen asetelma näyttää oikealta. Ei tässä sisustuslehden sivuilla ollakaan. Nukuin tosiaan kauhean pitkät päiväunet, niistä ei meinannut tulla loppua ollenkaan, mutta mikäs siinä, kun kerran mitään muuta ei tarvitse tänään tehdä. Nukkuminen on kivaa. Ja se keksinsyönti, hyvänen aika. Ostin sellaisia kalliita amerikkalaisia keksejä, en mitään vaisuja peruskeksejä. Ne olivat pehmoisia ja suklaisia ja voi porot kuinka hyviä. Söin kaikki. Ja ilmankos makasin siinä päiväunikoomassa loppupäivän, haha.

Kynsilakkaa, kukkia ja keksejä. Olenpas kamalan tyttö tänään. Tsihi.