Lumesta ja säästä ja aurauksen puutteesta puhuminen on maailman väsyneintä, mutta hiljalleen alan minäkin tuntea yhteenkuuluvuutta "talvi yllätti jalankulkijan" -koulukuntaa kohtaan. Lähiössä kuljeskelu alkaa hiljalleen tuntua joltain videopeliltä, jossa etsitään reittiä labyrintin läpi. Polut ovat kapeita, lumiseinämät ympärillä alkavat hipoa jo keskimääräistä pidemmänkin tyttölapsen korkeutta ja koska tahansa edessä voi olla stoppi, jonka on joku lumiaura siihen ystävällisesti kipannut. Lumen alla on jäätä, rappusten tilalla pyllymäki ja aina silloin tällöin jostain singahtaa eteen sutiva auto, polkupyörä tai muu ajoneuvo, jota on parempi väistää tai se on game over. Vielä kun laittaa korviin jotain tunnelmaa nostattavaa taistelumusiikkia niin videopeliefekti on täysin valmis. Lapset, menkää ulos, siellä on jännää.

Kotona hissi oli rikki ja ovensuussa kompastuin aamulla unohtamaani roskapussiin. Tasohyppely jatkuu.

Kas hei, viikonloppu! Ei mitään tekemistä! No oikeasti aion tiskata ja siivota vaatekaappini niin ettei sieltä tule kaikki asiat ulos yhtä aikaa ja sen jälkeen ehkä tuunaan vähän koulujuttujakin, mutta sen jälkeen olen vain enkä puhu kellekään. Taitaa olla peräti viikko siitä, kun viimeksi valitin että eristyksissä oleminen on kamalaa ja ahdistavaa ja nyt taas olen innoissani hinkumassa sen perään. Kumma juttu. Yleensä olen niin johdonmukainen lausunnoissani. Ha.

Mutta niin. Piti sanoa että hyvä päivä tänään. Riippumatta lumesta ja hissistä ja roskapussista ja siitä, että koulussa jaettiin comic sans -monisteita ja nettijärjestelmä oli maassa ja ruokalassa oli liian pehmeitä kuoriperunoita, joiden kuorimisesta tuli pelkkää sotkua. Olen huomannut, että kirjaan ylös negatiivisia asioita paljon enemmän kuin positiivisia. Hyvien asioiden keksiminen on paljon vaikeampaa. Tänään on hyvä päivä koska onnistuin pääsemään ehjänä kouluun ja takaisin? Koska keitin juuri kahvia ja ajattelin ottaa sen kaveriksi suklaakeksin? Koska vain rappusia pitkin tavoitettava ja hyvin sotkuinen asuntoni on kuitenkin käytössäni, perustoimiva ja tarjoaa muunmuassa sellaiset luksusasiat kuin lämpimän veden ja sähkövalon? Jotenkin noissa ei ole samaa svengiä. Joskus voisi tietenkin valittaa vähän vähemmän, jos vain osaisi.

Joka tapauksessa, hyvää kurjaa päivää kaikille. Menen kaatamaan vanhentunutta maitoa kahviini.