Vuosi on vaihdettu. Olen vissiin aika helppo, en tarvitse muuta kuin vähän kaverin sohvaa ja nakkikastiketta ja olen tyytyväinen. On varsin mainiota, että näitä kavereita on nyt tässä lyhyellä säteellä aika monta. Vähän kuin oltaisiin lapsia taas, aamulla soitellaan et ookko mun kaa ja loppupäivä hihitellään jossain Prisman makkaraosastolla tai missä nyt ikinä. Yhdellä ystävällä oli eilen treffit ja me ylijäämäpalat lähdettiin kateellisuuksissamme ihan kaupunkiin asti suklaakakulle. Oli hyvää. Ystävänkin treffit olivat kuulemma olleet hyvät, mutta eivät kyllä ihan yhtä romanttiset kuin meillä. Haha. Välillä kyllä melkein säälittää ne herrahenkilöt, jotka tähän soppaan sekaantuvat. Raukkaparat.

Tänään olin pulkkamäessä melskaamassa. Mielestäni en ole aiemmin mäkeä laskiessani huutanut vain apua-apuaata ja valittanut, että kunto loppuu kesken alamäen, mutta nyt näin kuitenkin kävi. Julmetun hauskaa se oli, tuulesta ja tuiskusta huolimatta. Apuna olivat erinomaiset varusteet, joihin koko perheeni panosti. Siinä tuli yhdistettyä useampikin kulunut vuosikymmen yhteen tyyliin, kun kekkuloin menemään ties mistä kaivetuilla toppavermeillä. Äiteen pitkät kalsarit ja isin villapaita, siinä olisi muotiblogin mentävä päivän asu. Vähän olen ajatellut, että kevään aikana pitäisi itsensä saada ihan Alpeillekin mäkeä laskemaan, kun kerran Itävallassa majaillaan. Ongelma on vain tuo rinnemuoti, millainenkohan pipo silmillä siellä kehtaa alaspäin viipottaa? Pitää varmaan täältä lähtiessä pakata laukkuun sellainen sopiva lajitelma varusteita 80-, 90- ja 00-luvuilta. Kyllä jonkun niistä on pakko olla taas in.