Pyykinpesukone meni rikki ja pelottavaa Itävallan murretta puhuvat sedät kävivät tuomassa kylppäriin uuden. Mutta sepäs onkin joku teinikone! Ensinnäkin se on paljon kapoisampi kuin vanha, ja toisekseen se pitää kauhean kimeää ääntä, ihan kuin se olisi pahimman äänenmurroksen kynsissä. Lisäksi se on tietysti teknisesti paljon edistyneempi, vanhan koneen kahden napin systeemi on vaihtunut ties mihin liukusäätimiin ja iloisesti vilkkuviin ledivaloihin. No, vaatteita se tuntui pesevän ja sehän tässä on tärkeintä. Enää mulla ei ole sitäkään tekosyytä kulkea ympäriinsä nuhjuisena ja muutenkin vähän muissa maailmoissa.

Muutenkin kodinhoidolliset asiat ovat kunnossa, sillä toisen kämppiksen tyttöystävä tuli kylään ja sehän sai poikarukan siivoamaan koko kämpän ennennäkemättömään kuntoon. Taisi olla eka kerta, kun joku tässä taloudessa luuttusi lattioita ja me ollaan asuttu tässä nyt, mitä, viis kuukautta? Joo, alan hiljalleen ymmärtää, miksi joissakin vaihtarikämpissä käy säännöllisin väliajoin ihan siivooja paikkoja puleeraamassa. Olemme siivotonta väkeä. Ha.

Vetelä viikonloppu. Näitä on ollut viime aikoina ihan liikaa. Ehkä voisin leipoa vadelmapiirakan, aineitakin olisi. Paitsi niitä puolukoita, niitä ei löydy ja siten puolukkapiirakkakin alentuu lällyksi vadelmapiirakaksi. No, ollaan lällyjä sitten.