549693.jpg

No hei. Täällä taas. Alakerran ulkomaalaisilla on varsin kovaääniset pileet, eikä tässä nyt muutenkaan tutimaan pääsisi toimeliaasta päivästä huolimatta. Jalat kun sanovat jamma jamma ja pää nyökyttää jo hetki sitten lakanneen rytmin tahtiin. Olivat ne mainioita. Olivat. On hassua, kuinka jokainen Johnson-keikka on aivan eri maailmasta riippuen vain esiintymiskaupungista. Tampereella oltiin runotyttömäisen kilttejä ja eteerisiä, Lahtikaupungissa puitiin nyrkkiä ja uhottiin, Helsingissä oltiin vähän cooleja ja vain nyökkäiltiin. Täällä betonilähiössä, Hervannan peräkolkissa, oltiin ihan perseet tulessa. Ihan hullu meininki. Ei tarvinnut kakkosrivin tytskän ollenkaan miettiä, että pomppisisko sitä nyt, kun teekkarimassa ympärillä pompitti ihan omaan tahtiinsa. En ole aikoihin urheillut noin kovin. Huutoa ja mekastusta, hyvin intiimiä oleskelua ja herra soikoon sitä pomppimista. Kylmä kevätilta oli muisto vain, kun oma ja sadan lähimmän vierustoverin hiki kasteli paidanselkämyksen läpimäräksi jo ekassa piisissä. Huhheijaa. Oli lystiä. Oli.

Enkä vieläkään pääse vaihtamaan kantaani. Olen yhä sitä mieltä, että isona menen tuon Tommyn kanssa naimisiin. Ahihihi.

Nyt muuten väsyttää. Hyvää yötä, mikäli nuo alakerran apinat sen suovat. En voi uskoa tätä, mutta minusta siellä soi Klamydia. Voihan poro.