Välillä olen sitä mieltä, että elämä on paskaa. Välillä vähän vähemmän paskaa, mutta välillä taas sellaista, että vaikka mitä tahansa kivaa koittaisi keksiä, jostain aina kantautuu nenään vieno kakkelintuoksu, joka ei lähde pois. Millään. Tekisi tosiaan mieli pakata reppunsa ja lähteä oikeasti jonnekin pois, ettei hetkeen tarvitsisi tässä samassa lietteessä kahlata.

Kuin tilauksesta eilen järjestettiin yliopistoni yleinen vaihto-opiskeluinfo. Otin mukaani hakukaavakkeen.

Nyt mietin, että mitä saakelia teen tulevan talven ja kevään. Jos nykyinen meno jatkuu, minusta ei ole ensi syksynä lähtijäksi yhtään minnekään muualle kuin pöpilään. Ei sillä, etteikö sekin nyt juuri vaikuttaisi jokseenkin houkuttelevalta matkakohteelta. Mutta jos nyt tässä kuitenkin jotain muuta koittaisi kehitellä.