Tsah. Vika työpäivä. Omg. Notkun netissä, sillä töitä ei todellakaan enää ole. Työhuonekin alkaa hiljalleen murentua pois seuraavaa kokelasta varten. Ihmisiä puskee sisään siirtelemään huonekaluja edestakaisin ja minä siinä keskellä varjelen konettani ja kesän aikana kokoamaani paperinivaskaa. Noin 95 prosenttia siitä päätyy roskiin. En ole vissiin ollut kovinkaan tärkeä työntekijä, hah.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kotonakin on muuttotouhut käynnissä. Hopeinen Salamani muutti pois jo viikonloppuna, joten olen harjoittanut taas Elämää Ilman Internet-yhteyttä(tm). Se sisältää lähinnä pötköttelyä lautalattialla ja turhanpäiväisten televisio-ohjelmien katselemista. Oli minun tarkoitus siivota ja touhuta ja ruksia oleellisia Kuopio-tekemisiä pois listaltani, mutta nääh. Mitä sitä semmoista tekemään, kun voi yhtä hyvin lojua lattialla ja katsoa Frendien uusintoja? Huomenna kyllä itkettää, kun pitäisi viimeisetkin rojut raijata ulos kämpästä ja muutenkin tehdä siitä sen näköinen, etten ollenkaan olisikaan sikaillut siellä kolmea kuukautta. Keittiö on jo projekti sinänsä. Vaaleaan mattoon ilmaantuneen punaviinitahran hoidin jo asianmukaisesti - hankin asunnon vakiasukille uuden punaviinipullon ja anteeksipyyntökortin. Olen nero.

 

Ihan hyvä kesä tämä on ollut, noin niin kuin yleensä. Vähän joo sateinen ja ajoittain tylsä, mutta niinhän aina. Tykkäsin työstä, tykkäsin kaupungista. Junamatkailusta en voi sanoa erityisemmin tykänneeni, mutta kyllä sitenkin on tarpeen mukaan päässyt miellyttäviin päämääriin ja takaisin. Olen kyllä jo valmiiksi varsin pessimistinen huomisen junamatkan suhteen. Aa, viimeisen täältä käsin tehdyn junamatkan piti olla jo se rentouttava reissu silloin viimeksi ja bee, kantamuksia on taas suoraan sanottuna aivan perkeleesti. Suunnittelin päräyttäväni asemalle taksilla. Hah. Pitäähän kaupungista poistua arvokkaasti.

 

Mutta kyllä minä ikävöin sinne kotiin. Oma koti, omat tavarat, oma koulu ja oma lähikauppa. Lukujärjestykseni on aikalailla kuosissa ja opiskeluintoakin löytyy taas ainakin joksikin aikaa. Vielä kun löytäisin jostain makuuni sopivaa koulunalkusälää, olisin varsin valmis maanantaita varten. Hello Kitty -penaali ei ole vaihtoehto. Kaikissa vihkoissakin on vain joko poneja tai autoja, enkä minä nyt oikein kaipaisi kumpiakaan. Mutta kouluun ei voi mennä tyystin vanhoilla kamoilla, ei. Täytyy kehitellä jotain, vielä on muutama päivä aikaa.