Tuokiokuva tältä aamulta: Olen hereillä. Molemmat silmät auki ja vaatteetkin jotakuinkin puettuna päälle. Kahvin ohessa rouskutan kaurakeksiä ja vähän jopa tanssahdan hihitellen. Ulkona paistaa aurinko ja mielikin on vallan valoisa. Edes aamuun tyrkätty kolmen tunnin ekstraluento ei pahasti nypi. Hienostihan tämä menee.

Ikkunan takana mies kusee parkkipaikalle. Rennosti ja turhia kainostelematta. Kultainen kaari lähiön talvimaisemassa kimallellen. Kesken toimituksensa hän peräti kääntyy kannoillaan siten, että kasvot - ja tiedätte kyllä, mikä muu - osoittavat kohti parkkipaikan keskustaa, sen vieressä nököttävää asuinrakennusta ja sen sisällä pahasti keksinmuruja köhivää tyttölasta. Kun saan taas henkeä, lähden kouluun opiskelemaan syvästabilointia.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin: hyvää viikonloppua!