Uhh. Syöminen oli jotenkin unohtunut tältä päivältä, joten mahaa hieman kurnaisi tuossa kuudelta kotiin kavutessani. Sävelsin uuden ruokalajin kuivahtaneesta leivänpalasta, sinaappikurkkusalaatista, kalapuikoista ja sulatejuustoviipaleista. Ohje: 1. Lämmitä kalapuikot, halutessasi myös jotain muuta. 2. Pinoa. 3. Syö romanttisesti näytön kajossa. Pahin nälkä lähti, mutta tilalle tuli pienehkö kuvotus. Semmoinen kolmen tähden menu, arvioisin.

Kävin tuossa tentissä, vai mikälie välikoe se nyt olikaan. On aina yhtä riemullista saada eteensä tehtäväpaperi, josta ei tajua kuin sanan sieltä, toisen täältä. Ihan pisti naurattamaan. Hienoja esseitä syntyi juu, ihan varmaan jäävät tieteen historiaan ne sepustukset. Kotimatkalla satoi valkoista höttöä, jota jotkut kiihkomielisimmät voisivat kutsua lumeksi. Hymyilytti. Kohta on jo talvi, ajatella.

Käyn vähän hitaalla, taas. Pitäisi vielä koulujuttuja katella. Krooh.