1411369.jpg

Kaikillehan meille käy joskus niin, että juuri sinä päivänä, kun talven komein lumimyräkkä osuu kohdalle, on jalassa vain heppoiset 10 euron markettitennarit. Niin vain käy joskus. Minusta sellaisissa tilanteissa ei tulisi lähteä etsimään syyllisiä ja osoittelemaan niitä kylmettyneillä sormilla (tahi varpailla), vaan olisi hyväksyttävä, että niin vain käy joskus. Ei sille voi mitään.

Oli just oikea päivä lähteä suhaamaan joukkoliikennevälineillä kotia kohti. Muutamaan otteeseen roiskaisi bussi hasardityylillä keskelle risteystä, kun punainen valo ei ollut riittävä luisumiseneste tolla kelillä. Kun se vehje lopulta pysähtyi johonkin satunnaiseen pysäkinkulmaan, oli liikkeellelähtö uusi jännäyksen paikka. Vielä tuossa kotitalon nurkalla yksi paikallisliikenteen vekkuli suditti metritolkulla liittymän ohitse, onneksi en ollut ihan vielä siinä "suoja""tiellä" tarpomassa tennareissani, niin ei tarvinnut sen lähempää tuntumaa ottaa tuohon linja-automaailmaan. Talvi yllätti autoilijat. Pysytään jatkossa kaikki kotona.

Jep, se olisi loma nyt katkolla ainakin sen verran, että saan tuon yhden tentin pois päiväjärjestyksestä. Sen jälkeen ohjelmassa on jonkinverran lojumista, mutta ehkä saan sen anteeksi, kun olen ollut varsin aktiivinen tässä viimeisen viikon aikana. Työhommailujen ja kouluhommailujen lisäksi olen suorittanut kattavan määrän kaveri-, perhe- ja koirahommailuja. Kuljeskellut ympäri Suomenmaata, syönyt tuhottomasti suklaamunia ja yhtenä aamuyönä yritin jopa synnyttää jotain tappeluntapaista synnyinkaupunkini nakkikioskijonossa. Esittäen turistia, tietysti. Joku pakkomielle minulla ja parilla tytskällä on aina esittää turistia. Pieksämäeltä kotoisin olevaa mieluiten. Kukaan meistä ei ole ikinä käynyt Pieksämäellä. Ehkä pitäisi.

Niin, se työhomma näyttäisi nyt aikas hyvältä. Helsingin sijaan vietän kesäni Kuopiossa. Vähän meni maantieteellisesti huti, mut hei. Kuopiooo! Ihan huippua! Työpaikka vaikuttaa varsin mainiolta, toimenkuvaan sisältyy kaikenlaista kiinnostavaa, mutta hyödyllistä, ihan oikeaa työtä. Ja se on siisti sisätyö. Voi porot, se on tärkeää. Ensi kesänä saa tulla vaikka akkoja taivaalta, minua se ei hetkauta niin kauan kunhan Kallaveen pinta pysyy sen verran matalalla, etteivät housunlahkeet ihan kokonaan kastu. Hmm, mun täytyy varmaan ostaa uusia housuja. Semmoisia, joilla kehtaa konttoriin hiippailla. Vähänkö kivaa, kun työvaatteet ei tarkoita maalinroiskeisia raksamieshousuja tai omituisista kohdista pussittavaa kassatyttöuniformua. Hei, mä saan pitää töissä oikeita vaatteita! Mahtavaa!

Kyllä, uudessä työpaikassa on tärkeintä vaatteet. Haha. No hei, oon tyttö. Oli siinä puljussa ihan kivat maisemaikkunatkin. Tsih.

Tulisi nyt vain se kesä. Ei, en minä mitään valita vaakasuorasta lumipyrystä, mutta nyt on jo melkein huhtikuu. Ei nyt kuulu näyttää tuolta. Tennarini itkevät eteisen lattialla. Saatan keittää kaakaota ja mennä sohvannurkkaan lukemaan tenttiin (katsomaan Greyn anatomiaa) lukemaan tenttiin, siis. Se on ranskaa, sitä on hauska lukea. Amusant.