Väsyttää. Jos juhliminen ja juhlallisuuksien emännöiminen ei vie kaikkia mehuja, niin kevätkarkeloiden päätteeksi baarin ovella vastaan rysähtävä takatalvi sen kyllä tekee. Lunta ja jäätä niin että ohuessa takissa ja keväthamosessa tuli vähintäänkin äitiä ikävä. Helkkari. Talvi jatkuu yhä, vaikka tänään olen saattanut useammankin keväisen harkkatyönretaleen loppusuoraa kohti. Talven ohella myös juhlien merkit ovat yhä luettavissa lähiympäristöstäni. Tuota tiskivuorta ei tuhoa kukaan.

Oli kivaa, toki. Ystäviä saapui ja he kehuivat sekä kokkailujani että musiikkimakuani. Naurua, mekkalaa, huonoja juttuja, hauskoja valokuvia ja hillitöntä tanssahtelua. Perusmeininki. Höyläsin tilini miinukselle ja rikoin jalkani bimbokengissä. Tämä yhdistettynä niin henkiseen kuin kodinhoidolliseenkin kaaokseen tarkoittaa pienehköä väsymystä ja epätoivon tunnetta. Mutta mitkäs bileet ne olisivatkaan, jos niitä seuraavalla viikolla tai parilla olisi ihan täydessä kuosissa? No ei mitkään.

Yhtenä yönä näin unta, jossa yritin tappaa itseni. Erillistä syytä ei unessa ilmaantunut, mutta vankka tahto minulla oli ja sen voimin nielin purkillisen joitain pillereitä. Sitten makasin selälläni sängyssä, siinä samassa, jossa samanaikaisesti nukuin, ja tuijottelin kattoon odotellen kuolemaa. Ihan tyynenä, ilman pienintäkään epäröintiä. Kuolo ei kuitenkaan jostain syystä minua koskaan korjannut, mutta en tuskastunut siitä, vaan päätin jatkaa elämääni. Toistaiseksi. Kyllä se itsemurha joku toinen kerta onnistuisi.

"Pikkuisen" häiritsevä uni. Vaikka joskus ehkä dramatisoinkin ja ryven murheen pohjamudissa, en silti koskaan, siis koskaan voisi kuvitella viheltäväni peliä itse poikki. Satun nimittäin pitämään elämästä, niin kieroutunut kuin se välillä onkin. Aamulla herätessäni olin jonkun aikaa varsin ulapalla, että olikos sitä tullut tehtyä jotakin peruuttamatonta ja että olisiko tämä hirvilakanoilla varustettu punkka nyt oikeasti viimeinen leposijani. Hitusen verran tärisytti, eikä kyseessä ollut edes se baarin jälkeinen aamu. Mistä ihmeestä tuommoiset unet tulevat? Keskellä huvitteluntäyteistä riemuviikonloppua vielä, osuva kuin umlautti u:n niskassa. Saakelin alitajunta, ihan hullu se on.