Koska olen päättänyt olla puhumatta täällä enää kahdesta kestosuosikkiaiheestani, säästä ja saamattomuudestani, sanon vain sen, että tuulisella säällä en ole ainakaan yhtään parempi frisbeen pelaaja kuin normaaliolosuhteissa. (Oho, tarkemmin katsottuna se sää lipsahti tonne taas. Mikä hitto mua vaivaa?) Asuntomme eteisessä on ostoskärryt ja ovenpielissä post-it-lappuja täynnä ruotsin persoonapronomineja ja mulla on ensi viikolla tentti (Johon lukemisesta en aio nyt puhua, kröhöm.) ja kaikki on vähän outoa. Onko teistäkin? Sain kuulla taas kiertoteitä, kuinka olen sisäänpäinsulkeutunut urvelo ja harkitsen ihan tosissani painattavani itselleni paidan, jossa lukee viidellä kielellä ja pimeässä hohtavin kirjaimin että MULLA ON IHAN KIVAA VAIKKA NÄYTÄNKIN TÄLTÄ. Hyvänen aika sentään.