Asiat ovat nyt niin, että tulin juuri kotiin elämäni ensimmäisestä krapulatentistä. Ei siitä ehkä vitosta tule, mutta jotain sen suuntaista varmasti.

Onko ollut ikävä, onko? On ollut kaikenmoisia kiireitä, enkä ole toviin ehtinyt tänne lörpöttelemään. Mutta älköös huoliko, olen kerännyt itselleni taas kaikenlaisia vaivoja ja vikoja, joista riittää valitettavaa koko kevääksi. En nyt ihan kaikkia kortteja lyö pöytään heti suorintein, mutta sen verran voi valottaa, että muunmuassa ystäväni Yskä on täällä taas. Kyllä! Köhinää ja kakomista on jälleen tarjolla! Kaikki mukaan! Jee!

Olen ollut vähän rappiolla ja olen oikeastaan aika ylpeä siitä. Pieni holtittomuus on aina hyväksi, varsinkin kun mukaan saa houkuteltua muitakin. Sosiaaliseen kanssakäymiseen varattu lauantai-ilta venyi torstaiaamuun asti, kun kaveri jäi ilahduttavasti nurkkiini pyörimään. Tenttiviikko on sitten mukavaa aikaa. Aamuisin käy pyörähtämässä tenttipaperin äärellä ja loppuajan vuorokaudesta voi pyhittää kaikenlaiseen turhaan pöhinään. Hihittelyä, päivänokosia, muutamia litroja jäätelöä ja muutamia litroja viiniä, sopivassa määrin humppausta, vähän rokkimeininkiäkin, sunnuntaipitsoja, vähän vielä viiniä, vuodatusta, kikattelua, ystävällismielistä solvausta ja järkyttävän paljon Dr Philiä. On taas ollut niin mukavaa, että melkein itkettää. Huhheijaa. Käsissäni on jo kuusi päivää ollut mustaa kynsilakkaa. Rappion merkki jos mikä.

Nyt pitäisi sitten taas palata arkeen, kun on tuo viikonloppukin jo ovella. Töissä on taas hulinaa ja megaa ja boonusta ja ties mitä hässäkkää ja mie hajoan jo valmiiksi. Ei auta nyt kyllä valittaa, sillä työ=rahantulo ja hulinointi=rahanmeno. Olen huomannut, että paheenani on reteästi tarjota aamuöisin ystävilleni vähän kaikkea janojuomista roskaruokaan. Päivänvalossa olen sitten pihi kuin mikä. Onneksi päivä alkaa olla taas yötä pidempi, niin todennäköisyydet päätyä hämäriin tunnelmiin vähenevät. Ystävieni kannalta se on toki hieman harmillista.

Mutta tämän päivän saa vielä ottaa rennosti. Eiköhän nuo tiskit odota tuossa huomiseenkin. Taidan mennä hieman uinumaan.