Jotakuinkin oikeaoppinen viikonloppu. Paljon unta erilaisina ajankohtina, massiivisia aamupalakokonaisuuksia, sanomalehtiä luettuna niiden ilmestymispäivinä, runsaasti telkkarin edessä rötköttelyä, retkeilyä ulkona auringon ja kirjan ja suklaapatukoiden merkeissä, tyttömäinen shoppailukierros kaupungilla (alusvaatteita, sukkahousuja ja käsilaukku, tsihihi), vahvasti juustoon perustuva ruokavalio, hillitöntä kynttiläfiilistelyä pimeyden sattuessa ja liki täydellinen erakoituminen. Sain vain kaksi puhelua (Äiti lupasi tehdä minulle savulohipastaa ja lakkajäädykettä seuraavaa kohtaamista varten (Olen lellipentu.) ja yksi kaveri tiesi hämmentävän oikeellisesti kenen puoleen kääntyä, kun tarjolla ei ole Googlea ja pitäisi saada muutamat populaarikulttuuriviittaukset kuntoon. Hauskoja puheluita.) sekä yhden kännisähköpostin. En ole ikinä ennen saanut kännisähköpostia, joten arvostin viestiä kovasti. Uskomatonta tämä nykyaika. Sähköpostissa humalainen luovuus pääsee jotenkin paremmin valloilleen kuin tylyn lyhkäisissä tekstiviesteissä, ja kun lähettäjältä ei juuri koskaan saa edes selväpäistä sähköpostia, on yllätysmomentti aika merkittävä. Nauratti.

Toki olen ehtinyt myös tylsistyä. Se olikin ikäänkuin tämän itsekseen hengailun pointti. Tänään ehdin jo harkita vanhoihin koulujuttuihin palaamista, mikä tosin jäi vain ohimeneväksi ajatukseksi, mutta suunta alkaa olla jo aika hyvä. Töihinkin taas vaihteeksi kiinnostaa mennä, vaikka perjantaina homma jäi ikäänkuin levälleen, kun nakkeja nakattiin niskaan kiihtyvällä tahdilla ja samalla yksi tyyppi kolmen hengen tiimistämme sai potkut. Loparit olivat ihan odotetut, ja on se meillekin kivempaa, kun ei tarvitse joka aamu miettiä, että ilmestyykö toveri töihin vai ei, mutta oli se vähän outoa. Minun maailmassani saadut duunit hoidetaan vähintään välttävästi ja joku myöhästyminenkin pistää nolottamaan, saati sitten potkut. Olisin ihan paniikissa, jos saisin omasta käytöksestäni johtuvat potkut, oli kyseessä sitten kuinka paskaduuni tahansa. Mutta toiset ottavat rennosti, naureskelevat, että loman tarpeessahan tässä oltiinkin (vajaan kuukauden on-off-työskentelyn jälkeen, jassoo) ja kiva sentään, että pomo viitsi antaa lapun kouraan jo iltapäivän kahvitunnilla, niin pääsee viikonlopun viettoon vähän aiemmin. En oikein jaksa ymmärtää. Sitä toivon, että johtoporras tajuaa kanssa sitten palkata lisää väkeä tuohon meidän siivous-/paskanakkiosastoon, koska muuten hajoaa järki. Vaikka eihän asia minun ongelmani ole. Kaksi viikkoa menee vaikka päällään seisoessa, ja sitten se olisi taas finito. Nopea kesä.

Tämän päivän Hesarissa oli juttua opiskelija-asumisesta ja olipa vanha kunnon rakas kultamussu Murjukin päässyt edustamaan. Vaikka sitä läävää onkin vähän ikävä, olen aika himskatin onnellinen tästä uudesta kämpästä. Mökkihöperöviikonloppuuni kuului tietysti myös perusteellinen kaaoksen raivaaminen ja tiskauksen ja imuroinnin myötä tämän kämpän viihtyvyys kasvoi joitakin kymmeniä prosentteja. Täällä on niin siistiä ja hienoa ja aikuista. No okei, parvekekukat kituvat tuossa parvekkeen nurkassa, mutta niillekin juotin tuparilahjana saatua Ruukun Voimaa (Mulla on huumorintajuisia ystäviä.) ja muuten täällä on kovin asiallista. Liiankin. Pitäisi kai hommata taas jotain sammakkokortteja seinille, että päästäisiin enemmän asukasta vastaavaan atmosfääriin. Ajatelkaa, jos joku Hesarin kesätoimittaja vääntäytyisi tänne galluppia tekemään ja kuvasta saisi käsityksen, että olen hienoperse jolla ei ole yhtään käytettyä huonekalua eikä kannabisjulistetta seinällä. Kuten ei olekaan (paitsi se murjusta pöllitty tuoli), mutta jotenkin minusta tuntuu että pitäisi. No, on mulla sentään kaljaa jääkaapissa. Opiskelija-asumista hurjimmillaan, haha. Enhän minä edes juo kaljaa.

Hmm, menisinköhän nukkumaan. Vastahan tässä päiväunilta noustiin, mutta tokkopa tuo haittaa. Olen viime aikoina nähnyt kaikenlaisia jännittäviä unia, joissa olen lentänyt hävittäjälentskarilla Jyväskylään, asentanut kaverin autoon pakoputken jeesusteippiä ja vessapaperihylsyjä hyväksikäyttäen sekä pussaillut poikia, joten nukkuminen on ollut kovin miellyttävää. Eipä noin hurjia juttuja hereillä juuri teekään, haha. Joten öitä nyt sitten. Kauniita unia itse kullekin.