Minusta on vähän surullista, että tajusin tänään (eilen) olevan koulujen päättäjäispäivä vasta sitten, kun töihin pukkasi kassajonoon loputon määrä lakkipäitä ja muita pieniä, jotka kaksi päivää yli kahdeksantoista vuoden iällään ostivat vapisevin käsin kaljaa. Käh. Olenko vanha jo? Ja miten joillakin voi olla näin hieno lakkiaispäivä, kun minulla se oli kaatosadetta ja viluista jonottamista baariin, johon en koskaan edes päässyt. Yksin, koska muut olivat menneet jo. Hah. Lakkiaispäivä ei ollut mikään ylevin hetki elämässäni. Nykynuorisolla on kaikki paremmin.

On tuo kesä kyllä hieno. Aamupäivällä kävin näyttämässä paperinvalkoisille säärilleni vähän valoa, kun käyskentelin ulkosalla hameessa. Iik. Ja heti oli paparazzit kimpussa, sillä istuessani koulun nurkilla kirjaa lukemassa olin silmäkulmastani näkevinäni jonkun häiskän kameran kanssa. Onneksi minulla oli tyylikkäät, Badding-laseiksikin kutsutut naaman peittävät aurinkolasini, niin yksityisyyteni on ehkä turvassa. Oikeasti, mun on pakko hankkia jotain kesärompetta, jos tämä sää meinaa kauankin jatkua tällaisena. Viime kesänä ei paljoa tarvinnut tehdä hankintoja, kunhan piti syksytakin ja kaulaliinan ja lapaset(!) mukana aina, kun lähti ulos, sillä aina kun lähti ulos, satoi. Mulla on kaapit täynnä villatakkeja ja pitkiä housuja ja sit just ja just se yksi hame, johon ei täysin paahdu näillä keleillä. Aurinkolasit ovat varmaan viiden vuoden takaa ja ne olivat poissa muodista jo silloin. Mutta jos mä nyt menen ja ostan kesäasioita, kesä kuitenkin peruuntuu ja heinäkuussa on viisi astetta lämmintä. Siihen mulla olis sopivia vaatteita. Tsah.

Huomenna (tänään) lämpöä on luvassa vielä enemmän, mutta illaksi menen taas töihin. Tämä työaika on kyllä minulle maailman paras. Saan herätä rauhassa, pitää pitkän aamun, höntsäillä jotain puolivillaista päivällä ja vasta sitten lähteä töihin. Minä en toimi aamulla, sehän jo tiedetään. Ja koska on kesä, illalla on kiva palata töistä, kun on vielä melko valoisaa ja viikonloppuna kaupunki on täynnä väkeä, joka on kännissä ja tekee hassuja. Nyt vain toivon, ettei minua ikinä laiteta aamuvuoroon. Seitsemäksi töihin, hrr. Pahoja muistoja.