asuintaloissa. Se nurkassa kaksinkerroin röhivä tyyppi on sitten minä.
Olisi ollut koulua, mutta oltuani pakollisen tunnin jotakuinkin läsnä lähdin menemään. Tympii nyt taas kaikki, eikä tosiaan vähiten tuo itsensä sivistäminen. On silkka vääryys laittaa läsnäolopakolliset tunnit alkamaan keskiviikkona kello kahdeksalta, jolloin laiskotteluun tottuneet opiskelijanretaleet ovat jumissa pahemman kerran. Koulutoveri pääsi vähän lohkaisemaan kommenttia ulkomuodostani, kun letti pystyssä raahauduin paikalle. No, jotkut ihmiset ihan urakalla tavoittelevat tämäntyyppistä kuohkeaa ja ilmavaa kampausta, sietäisin olla onnellinen, kun se syntyy minulla ihan sen kummempia pinnistelyitä. Ei geelejä eikä vaahtoja - tähän tyyliin tarvitaan vain huonosti nukuttu yö. In your face, L'Oréal.
Saavillinen kahvia ja takaisin punkkaan. Kiinni veti.
Edit joitakin tunteja myöhemmin: Lupauduin illaksi töihin. Looginen ajattelu ei olekaan ollut koskaan mun juttu.