Hei, nyt on jouluviikko. Maailman epäjouluisin joulu. Ensinnäkin, tuo vesisade ei lopu i-ki-nä, ja toiseksi, en ole edes yrittänyt. Ei joulukalenteria, ei jouluvaloja, ei yhden yhtä kukkasta tai koristetta, en ole edes tehnyt kertaakaan joulupipareita. En mä koskaan ole mikään jouluintoilija (Olin joskus marraskuussa toverin luona kylässä ja päivittelin, että miten monta tonttukoristetta voi yhdellä ihmisellä olla. Sillä oli niitä ehkä kolmekymmentä. Sievästi aseteltuna jokaisen mahdollisen hyllyn reunaan ja pöydän kulmaan. Marraskuussa. Mulla ei ole yhtäkään.) mutta onhan tämä nyt vähän pälliä. Yksissä pikkujouluissa kävin, niissä työpaikan, mutta siitä on jo kauan ja olin silloin niin uusi ja osaamaton työntekijä, etten yhtään kiskonut lärvejä. En kyllä välttämättä kiskoisi siinä porukassa vieläkään, mutta se on toinen juttu.

Viikonloppuna kävin sentään joulumyyjäisissä. Mulla oli matkassa vähän katu-uskottavampi helsinkiläinen, mutta silti eksyimme vähän. Satoi ja tuuli aivan helvetillisesti ja perillä oli tungosta ja mulla oli nälkä. En ostanut mitään. Olishan siellä ollut, hassunhauskoja huopaesineitä ja korviksia, jotka oli tehty liimaamalla kaikki mahdollinen taskujen pohjilta ja imurin pölypussista löytynyt krääsä korvakorukoukkuihin. Ja hinta tietysti "käsintehdyn designin" mukainen. Kyllä mullakin on klemmareita ja takkien mukana tulleita ekstranappeja, pitäiskö munkin perustaa korupaja? Mutta sitten mun pitäisi antaa sille joku hupsu lämminhenkinen nimi, enkä osaisi, koska en ole semmoinen. "Paskaa by Murska" ei ehkä malliston nimenä ole kovin myyvä.

Okei, saattoi siellä myyjäisissä olla jotain ihan kivaakin, mutta jotenkin se keli ja nälkä ja ihmisjoukko sai mut kovin kitkeräksi. Sitäpaitsi mun joululahjat on ostettu jo aikaa sitten. Parhaimmillaan mulla on jopa kaksi lahjaa per lahjansaaja, paketoituna nätisti, ihan oikeaan lahjapaperiin vielä. Tämä on melko epätyypillistä minulle, mutta onpahan joku joulun osa-alue hanskassa. Tein suurimman osan ostoksista netissä, ja olin kovin ylpeä itsestäni välttäessäni näin väkijoukot, kunnes jouduin hakemaan lähetykset postista. Se oli kai se päivä, kun oli viimeinen hetki lähettää joulukortit (Niin, en ole lähettänyt yhtään joulukorttiakaan. En edes muistanut, että sellainenkin mahdollisuus olisi.) ja ihan yllättäen niitä ihmisiä oli paikalla muutama. Vuoronumerolappuni oli jossain ihan eri sadoilla kuin näyttö seinällä, mutta siellä oli sentään ne vuoronumerot eikä mitään paskoja piipparilaitteita kuin joissain paskakaupoissa. Meinasi se hermo silti väsyä odotellessa. Ei se nettishoppailu olekaan niin vaivatonta kuin mainostetaan. Lisäksi ne nettikaupat muodostavat suosituksia ostamieni tuotteiden perusteella, mistä seuraa kaikkea ikävää. Amazon, ei mulla ole noin huono maku, mä ostin niitä levyjä mun kavereille! Ihan oikeesti! Hittovie, ens kerralla tilaan kyllä jollain salanimellä.