Jassoo, se olisi sitten viikonloppu käsillä. Olen tämän viikon viettänyt niin tehokkaasti sohvan ja tietokoneen välimaastossa seuranani vain minä itte, että pieni viikonloppuaktiviteetti on tarpeen. Lähden metsään. Reppu on pakattu ja varpaankynnet lakattu. Koska olen vähän tylsä ja mukavuudenhaluinen, kävin aamulla koululla tulostamassa retkikunnalleni ajo-ohjeet. Olisihan se tietysti ollut jännittävämpää taittaa matkaa vain fiilispohjalta, mutta jostain syystä kävin epäröimään hiukan, kun kävi ilmi, että viimeinen etappi ystävän kyydissä käsittää 25 kilometriä pikkuteitä molemmille tuntemattomassa pikkupitäjässä. Oikeastaan minua jännittää jo se, että löydämmekö toisiamme ollenkaan. Muutaman sadan kilometrin päästä tuleva ystäväni oli viimeksi jutellessamme epävarma muunmuassa kohdepaikkakunnan nimestä. No, onhan Suomi sen verran pieni maa, että kyllä sieltä oikeat pirskeet löytää, jos ilmansuunnan edes suunnilleen veikkaa oikein.

No hei, näillä mennään. Paluu tapahtuu maanantaina tai sit ei. Hyvää viikonloppua, poroset!