Olen ollut harkkatyöpsykoosissa. Pari-kolme vuorokautta olen piirrellyt karttoja, korjaillut lauserakenteita, hakannut sisällysluetteloa, väitellyt ryhmätoverien kanssa, panikoinut ja tyyntynyt, ravannut tietokoneelta toiselle ja juonut hulluja määriä kahvia. Tiedostoja on harkkatyökansioon kertynyt muutamia kymmeniä, raportissa on sivuja tällä hetkellä kaksikymmentäyhdeksän. Huomisen välietappiin vaadittavat asiat ovat hanskassa, mutta aivot käyvät vieläkin vähän ylikierroksilla. Ideat ja ajatukset pörräävät päässä unessakin. Kovin käyttökelpoisia vinkkejä ei nukkuessa kyllä syntynyt, mutta pidetään nekin nyt mielessä. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä jatkossa tarvitaan.

Jotain tällaista olen kuvitellut opiskelun olevan innostuneilla ja omistautuvilla opiskelijoilla, niillä toisenlaisilla kuin minä. Ei luennoilla nukkumista, monistenippujen pakoilua, tyhjyyttään kolisevia muistiinpanoja ja nollariviä opintosuorituslistassa, vaan ihan oikeaa, asianmukaista opiskelua. Olen aika ylpeä itsestäni, varsinkin, kun aidan olisi voinut ylittää matalammastakin kohdasta ihan leikiten. Olen kunnollinen! Jes. Tämä on aika häkellyttävää.

Vähän olen kyllä myös väsynyt. Palautettava tiedosto lähtee sähköpostilla nyt. Seuraavaksi taidan mennä sohvalle vähän loikomaan.