Kun olen siitä aikuistumisesta niin paljon viime aikoina puhunut, niin tässä yksi pelottava merkki lisää: en enää ehkä häpeä kotokylääni niin paljon kuin ennen. Oikeastaan tässä on aika paljon sellaista pikkukaupungin charmia, joka muualla maailmassa olisi vain turistivaltti. Harvoin sitä isommassa kaupungissa käy esimerkiksi niin, että lähtee lauantai-iltana paikalliseen kapakkaan katsomaan jotakin tutun tutun bändiä ja löytääkin itsensä parinkymmenen stetsoniin ja buutseihin pukeutuneen kantritanssijan keskeltä. Siellä oli kuulkaa hapsupaidat ja nahkaliivit ja kaikki. Askelkuvioita noudatettiin tarkasti, oli biisi sitten kantria tai takavuosien diskojytää. Se oli melkein hypnotisoiva näky.

Ja sitten se paikallislehti, todellinen journalismin mestariteos. Tänään siinä oli artikkeli jostain paikallisesta häiskästä, joka oli matkustanut peräti ihan Pohjois-Koreaan asti. Vuonna 1986. Ajankohtaisuus on valttia! Loppuosa lehdestä keskittyi vittuilemaan naapuripitäjälle, jonka joku päättäjä oli oksentanut taksiin ja maksattanut tästä koituneen laskun kunnalla. Lehteen oli skannattu ihan kuva laskusta ja tietenkin tarkasti laskettu, kuinka paljon kustannuksia kertyi veronmaksajaa kohden. Euroissa ja markoissa tietenkin, eletäänhän täällä vielä sitä vuotta 1986. Viime viikolla kylän kuumin puheenaihe oli taasen varastettu näkkileipäpaketti. Kyllä, tiedän että te kaikki olette nyt siellä kauhuissanne, että millaisessa rikoksia kuhisevassa käärmeenpesässä mä asunkaan, mutta iloksenne voin kertoa, että tapauksella oli silminnäkijöitä ja näkkileipäpaketti palautettiin. Voitte siis huokaista helpotuksesta.

Niin että mikäs täällä ollessa. Ihan hyvä idea tämä oma-aloitteinen syyslomani. Tenttiviikko ilman tenttejä, mitäpäs sitä muutakaan tekisi kuin lojuisi muiden ihmisten nurkissa ja rakentelisi kummapojalle palikoista torneja, joita tämä sitten riemusta kiljuen kaataa. Kouluhommat eivät nyt tietysti hirveästi etene, mutta kerkeehän niitä myöhemminkin. Mitä voidaan päätellä sähköpostieni saamasta vastausinnokkuudesta, taitaa tällä hetkellä lomailla yks jos toinenkin taho. Tai sitten sähköposti ei vain tänne peräkylille asti kulje. Hmm. Näiden viimeaikaisten havaintojen perusteella se saattaa olla jopa mahdollista. Hittovie, täytyykö tästä nyt taas lähteä oikeaan elämään? Ehkä parempi niin.