Minulla on pari asiaa, jotka vähän tympivät minua:

1) Autokoulu. Korttini vanhentuu ensi kuussa, eli olisi nastaa suorittaa viimein se kakkosvaihe. Asiassa on ollut yksi mutta, jonka hoidin eilen pois. Syy, minkä takia raahasin mutaisia kumisaappaita pitkin maita ja mantuja, oli siis autokoulun pimeänajo, joka olisi ollut suotava suorittaa silloin kaksi vuotta sitten, eikä nyt, kun olen ajanut pari talvea pilkkopimeässä tappamatta muuta kuin yhden siilin. Kokonaista kaksi kertaa sain ajaa parkkipaikan ympäri, väläytellä valoja ja vilkutella vilkkuja. Hyvin meni, lasku seuraa perästä, kiitos ja hei. Otti hiukan päähän. Se varsinainen kakkosvaihe ottaa vähän enemmän päähän, se ottaa nimittäin päähän 260 euron edestä. Summaan tulee vielä lisätä jotain älyttömiä ratamaksuja ja byrokratiakustannuksia ja varmaan vielä autokoulun opettajien munkkikahvit kaupan päälle. Ärrr.

2) Harkkatyö. Kyyyyllä, näitä viimekeväisiä kursseja on tässä vielä hiukan työn alla. Paskat tehtävät, paskat ohjeet, paskat lisäohjeet, paskat lisäohjeiden-lisäohjeet-ettekö-te-vatipäät-jo-tajua, paska deadline joka hiipii nurkkiin. Kävisin kurssin uudestaan, ellei sen vetäjä olisi niin ärsyttävä, etten tahdo olla hänen neuvottavanaan enää kertaakaan. Paska.

3) Jalat. Perkuleet puutuvat koko ajan. Onkohan mulla joku rappeumatauti?

On niitä hyviäkin juttuja. Koulumatkalla satoi taas pieniä ukkoja, mutta minullapa olikin uudet lämpöiset kengät ja maailman söpöin uusi takki, jonka hupun alla vain hihitytti. Syksy on kiva.