Muotiblogeissa ja naistenlehdissä on tapana aina silloin tällöin esitellä käsilaukun sisältöä pohja-ajatuksena Herramunjee, kattokaa ny miten paljon sälää! Tänään mulla oli hukassa yksi juttu ja epätoivoissani kumosin koko laukkuni sängylle. Oli ihan pakko ottaa kuva ja sen jälkeen tietysti listata koko karmeus. Murskan laukku, olkaa hyvät:

Laukku on ruskea olkalaukkuni, joka ei ollut Itävallassa matkassa mukana ja jota tajusin palavasti kaivanneeni vasta, kun palasin Suomeen ja löysin sen jostain kotokodon nurkasta. Oli mulla ihan kesälaukuksikin ostamani hempeä valkoinen veska, mutta se jäi ihan kakkoseksi tuon vanhan rakkauden rinnalla. Laukun sisällä:

• uusi kalenteri, jonka sain vihdoinkin ostettua, kun tajusin, että kirjakauppojen kamalien kalentereiden kannet saa poistettua ja muovitaskuihin voi taiteilla omat kantensa. Niinpä valitsin sisälmyksen kannalta käytettävimmän kalenterin, jonka kannessa nökötti yli-ärsyttävä Hello Kitty. Vähän nolotti marssia se kädessä kassalle, mutta enpä ollut onneksi ihan lähiseuduilla ja Hello Kitty lensi tantereeseen aika pian ostotapahtuman jälkeen. Nyt jännätään, koska saan aikaiseksi hankkia ne uudet kannet. Johdossa oleva arvaus: en ikinä.
• muistikirja, jonka kannessa poseeraa myöskin yksi kissaneiti, mutta paljon elegantimpi sellainen: Audrey Hepburnin kissaversio. Mulla pitää joka vuosi olla kalenterin lisäksi aina muistikirja, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ylevät ajatukseni, mutta johon kirjaan korkeintaan kauppalistoja ja vastaavia.
• kyniä ja papereita. Yksi papereista on kauppalista, mutta se ei ole minun kauppalistani. Mystistä.
• iPod nimeltä George. Viime aikoina olen kuunnellut paljon Ricky Gervaisin podcasteja. On aina hyvä idea kulkea ihmisten ilmoilla napit korvassa ja höröttää ääneen.
• rahapussi, joka on oikeasti pieni laukku, mutta mulla on niin paljon rahaa etteivät ne oikeaan lompakkoon mahdu. Ehehe.
• kolikoita. Katsokaa nyt, olen niin varakas etteivät rahani mahdu mitenkään rahapussiini vaikka kuinka yritän!
• avaimet, joissa on älyttömän hieno avaimenperä: se mainostaa kotokotokuntaa ja siinä on mukana mittanauha! Sain sen lahjaksi kun muutin tänne taas virallisesti. Kohta taas muutan pois täältä, ottavatkohan ne avaimenperäni pois?
• rihkamasormus, joka värjää sormeni mustaksi, mutta jossa on niin hieno pinkki tekokivi, että olen saanut siitä kehuja ihan puolituntemattomia myöten. Itse ostin sen lähinnä vitsinä, mutta ainakin osa kehuista on kuulostanut suorastaan vilpittömiltä. Hämmentävää.
• rannekello. En voi pitää sitä ranteessa silloin kun olen vapaalla, eli tämän kesän se on kulkenut tyystin laukun pohjalla.
• ponnareita ja pinnejä. Niitä on myös joka ikisessä taskussa ja kassissa ja ja vessassa ja hyllyllä ja sohvatyynyjen välissä ja silti niitä ei mistään löydy silloin kun tarvitsisi.
• vajaa pullollinen vadelmanmakuista Breezyä. Kesällä voi tulla jano.
• Dragster-karkkeja, sekä pussissa että irtonaisena.
• purkkaa, myöskin osin karanneena paketistaan pitkin laukunpohjia.
• nenäliinoja, yllätyksellisesti sekä pakkauksessa että ei.
• kurkkupastilleja. Mutta tällä kertaa edessä on käänne: niitä on ainoastaan irtonaisena, rasiaa ei ole missään!
• Fami-patukan kääre. Menin kauppaan eikä siellä ollut kumpaakaan suosimaani suklaapatukkaa, ei Fazerinaa eikä vadelma-jogurtti-Fazeria. Meinasi tulla pakokauhu, mutta tyydyin sitten Famiin, kun on siinäkin sentään f ja a.
• vauvanvaate. Minut on ehkä aivopesty, sillä kun näin alennusrekissä vauvanvaatteita, oli mun pakko ostaa kummapojalle heti jotain. Tietysti valitsin äreimmät värit mitä löysin, sillä en kestä sitä pojalle sinistä ja tytölle pinkkiä -ajatusmaailmaa. Odotan lapsen äidin kommenttia kun se näkee tuon ruskea-oranssi -kombon, sieltä ei voi tulla kovin mairittelevia sanoja. Mut lahja on lahja, hähä.
• aurinkolasit, jotka myös pellelaseina tunnetaan. Kun vanhat viiden pennin lasini menivät rikki, ostin jostain alekorista uudet tilalle, mutta tietysti punaisilla sangoilla kun sellaisetkin olivat tarjolla. Kaikki ystäväni eivät kehtaa kulkea seurassani kun minulla on nuo nenällä.
• sekä kamera, joka ei jostain syystä näy kuvassa. Kuin nyt näin?

Noniin, siinä sitten taas kulttuuriantropologista materiaalia tulevaisuuden tutkijoille. Ajatelkaapa nyt miten helppoa niilläkin on, valmiit listat netissä eikä yhtään tarvitse maata kaivaa ja tuota romuläjää ihmetellä. On se epistä.

(Näettekö muuten tuon lakanan tuossa ryönän alla? Se on musta. Mummolassa juuri kuulin, kuinka taloyhtiössä asuva nuori pariskunta on sitten kerrassaan outoa porukkaa, kun kuivattavat lakanapyykkiään viikkotolkulla ulkona ja mikä kamalinta, joukossa on myös mustia lakanoita! Eivät ole ihan kunnollisia kansalaisia he! Voi mummokulta, näkisitpä missä minä yöni nukun. Saatananpalvojien luolassa, tietysti. Ei saa välittää punaisesta tapetista tai panda-kuvioisista verhoista, musta lakana kertoo totuuden.)