Olen menossa tenttiin. Se on vasta ensi viikolla, mutta olen onnistunut nyt jo lukemaan hiukkasen, kun tänään jättäydyin pois eräältä toiselta luennolta ja kirjoitin kalenteriin tilalle kuusi kertaa sanan lue. Viime yönä näin jopa unta, jossa etsin paniikinomaisesti kadonnutta tenttiprujua. Olihan se pakko sitten istuttaa itsensä alas ja opiskella vähän.

Kohtasin ongelman, joka on aika omituinen minulle. Mielestäni minä osaan kaikki lukemani asiat jo. Muotoilen mielessäni mahdollisia tenttikysymyksiä ja olen sitä mieltä, että osaisin vastata niihin varsin sujuvasti. Sinänsä tilanne on varsin mainio, mutta ongelma on se, etten ole tässä ensi kertaa. Kävin tämän saman kurssin tentissä samoin ajatuksin viime syksynä ja koppasin sen tyylipuhtaan nollan, mikä vähän pisti vitutusta kiertämään ympäri kehoa. Jos tentintarkastajat eivät arvostaneet laajaa osaamistani viime kerralla, on varmaan turha kuvitella, että tästäkään tentistä tulisi loistoarvosanoja. Mutta kun minä ihan oikeasti luulen osaavani! Miksi minä läpäisen ne kurssit, joista en mielestäni tajua hölkäsenpöläystä, mutta en tätä? On tämä itsensä sivistäminen sitten omituista puuhaa.

Muutenkin minulla on kai vähän väärä käsitys itsestäni ja opinnoistani. Yhdestä toissapäivänä lähestymästäni yrityksestä tuli oikean ihmisen kirjoittama vastaus, jossa pyydettiin tietoa suorittamistani kursseista. Minä tietysti riemastuneena vastasin ja suorastaan häkellyin, kun niitä kursseja olikin aika paljon. Kun ne kaikki kirjoitti allekkain, näytti lista melko vaikuttavalta. Kaikenlaista minäkin olen osannut, vaikka yhtään siltä ei tunnu. Metkaa. Toinen juttu on sitten se, että kuinka monen kurssin sisällön handlaan tällä hetkellä, mutta sitäpä ei olekaan kukaan kysynyt. Vastaus olisi kyllä vahvasti riippuvainen sen hetken mielialasta - minulla on ihan selkeästi perinteisten bad hair day -päivien lisäksi bad brain day -päiviä. Ne kun sattuvat päällekkäin niin johan on nuppi sekaisin.

Pitäisi lähteä kauppaan. Leipä on loppu.