Alkaa hiljalleen väsyttää tämän tentteihin lukeminen. Se yksi hullu ala-asteen opettaja (Joka tosiaan vainoaa mieltäni vieläkin, niin paljon minä olen tässäkin blogissa kyseisestä tädistä jutellut. Kiitos vain traumoista, peruskoulu.) väitti aina, että keskimääräinen ihmislapsi käyttää aivokapasiteetistaan aina vain murto-osaa, olisikohan se luku ollut jotain 10 prosentin luokkaa. Minä olen tällä viikolla hivuttanut tehokkuuttani ainakin viidentoista prosentin tuntumaan. Se sattuu. Tilanne on niin paha, että eilen piti jättää nauhoittamani OC:n katsominen kesken, kun ei järki riittänyt. Siihen soopaan! Se oli vielä uusinta! Eikö olekin huolestuttavaa? Koulu vie minut ihan rappiolle. Haha.

Noh, yksi tentti enää. Ja aika kivaahan tämä on. Yksi ilta tein hiukopalaksi kaurakeksejä ja sain hysteerisen naurukohtauksen, kun kaurahiutalekaapin avatessani jalkoihin vieri viisitoista tölkkiä karpalolonkeroa. Ne eivät ole minun, ne ovat vain jemmassa siellä, mutta minusta se oli merkki jostain suuremmasta. Vajaa 12 tuntia ennen tenttiä. Klonk klonk klonk klonk. Piti oikein istua alas nauramaan, se tilanne oli niin hieno. En sitten kuitenkaan kajonnut niihin, vaan söin kiltisti keksini ja menin tenttiin hölmöilemään ihan vesilinjalla. Kysyivät muuten ihan vääriä juttuja siinä tentissä. Koska ne oikein oppivat? Monivalintatehtävä, jossa vääristä vastauksista rokotetaan ja sitten niissä on vain jotain vuosilukuja vaihtoehtoina? Ei näin. Ei todellakaan näin.

Lukisinkohan vielä vähän. Pari harkkatyötäkin voisi tehdä. Hmm.