Miksi tähän blogiin ei kirjoiteta mitään? Kenties siksi, että Murskapalleroinen on vähän jumissa. Sellaisessa jumissa, jossa lähinnä pelataan uudelleen hankittua The Sims 2 -peliä (Niin laimeaa, mutta niin koukuttavaa!), istutaan lattialla neulomassa kaulahuiveja (Kyllä, monikossa, olen kajahtanut.), syödään mandariinejä, nauretaan tyhjänpäiväisiä ja nukutaan aina vaan ihan liikaa. Mikä siinä onkin, että uni ei tästä tytöstä lopu? Vaikka kävisin siinä Pikku Kakkosen loppumisen aikoihin nukkumaan, ei raatoa saa aamulla punkasta ylös ilman puolentoista tunnin raastavaa taistelua. Ja tosiaan, mistään aamuöisistä heräämisyrityksistä ei ole kyse, vaan tavoitteena olisi semmoinen vaatimaton kympilta ylös -kuvio. Ei meinaa onnistua. Ikävää.

No, mikäs tässä, viikonloppukin taas hyppysissä. Näääääähg. Ei taaskaan mitään järkitekemistä suunnitteilla eikä sen puoleen juuri järjetöntäkään. Ystävä perui visiittinsä taas ja rahat ovat sen verran miinuksella, että maakuntamatkailullekaan ei ole oikein sijaa. Möllötänpähän yksikseni sitten täällä. Jumitan ja hekotan ja tunnen oloni taas varsin typeräksi. Tsih. Turbaani päähän ja seinille.

Tämä olotila tuntuu nyt sen verran lamauttavalta, että kehotan lukijoitani hankkimaan parempaa luettavaa. Esimerkiksi tuolta arkistoista löytyy melkoisen helmee settii, niillä minä olen itseäni iltaisin viihdyttänyt. Haha. Aika saastaista toimintaa on kyllä se. Hyi helkkari sentään.