Ei nyt oikein irtoo, ei. Lörpöttelyt ovat vähissä ja tietokoneaika minimissä, sillä Hopeinen Salamani on saanut vähintäänkin yhtä hohtavan kilpailijan tuohon reilun metrin päähän. Palkka sanoi hei-hei, ja meitsi astui digielämään uuden, komean digiboksin kanssa. Sillä voi tallentaa ainaski tsiljoona tuntia ohjelmaa! Kesällähän ei telkkarista mitään kiinnostavaa tule, mutta ihan digeilyn riemusta tallentelen kaikenlaista soopaa ja tuijotan sitten niitä pitkät iltapäivät, kun normiväki oleilee ulkosalla auringossa. En mä kyllä pysty kammiossani kovin pahasti olmiutumaan, sillä päivät kuluvat hyvin tiiviisti ulkoilmassa. Jos ei rusketus muuten tartu, niin uutta väriä saa ainakin raudanpätkien kanssa pelmiessä ja iltapäivän levottomuushetkinä työkaverien kanssa suoritetussa hilpeässä sotke-vierustoveri-ruosteisilla-hanskoillasi -pelissä. Tyylikkäämpää kuin mikään spray-tan koskaan! Hahaa.

Menen vähän puljaamaan boksini kanssa. Siinä on vekkuli Picture in picture -toiminto. Ei sillä, että semmoista koskaan tarvitsisi, mutta onhan se nyt hauskaa katsoa kahta kuvaa päällekkäin. Ja jostain luin, että niitä pikkukuvia saa samanaikaisesti ruutuun parhaimmillaan kuusitoista! Voi porot, tässä riittää ihmeteltävää pariksi illaksi. Moro.