Lomalla on hienoa. Voi perskule, kyllä lomalla on hienoa.

Eilen söin suklaakakkua. Menin ihan tolaltani kyseisen herkun törkeydestä, siinä oli suklaata ja suklaata ja suklaata ja se oli aivan hillitöntä. En tiennyt, itkeäkö vai pyörtyäkö. Tyydyin vain toistelemaan: "Törkeää. Tää on niin törkeää." Sitä on ihmislapsi jotenkin herkillä kun on loma ja kakku ja kaikkea. Edellisenä iltana roikuin ihka-aidon suomenhevosen valkeassa harjassa kiinni ja laukkasin keskellä maalaismaisemaa ja rikoin taatusti idyllin hihkunnalla ja käkätyksellä. Sunnuntaina koin elämyksiä iltapäivän rokkikonsertissa, jos en nyt varsinaisesti sen rokin osalta, niin ainakin erästä päänheiluttajamiestä katsoessani. Sillä oli taatusti jokunen niskanikama löysällä, sillä ei kukaan kykene heiluttamaan päätä niin rivakasti. Meinasin hypnotisoitua. Ooh.

Kohta pitäisi taas pörrätä, mutta ensiksi vedän kitusiini vähän liikaa kahvia ja ehkä jopa jäätelöä. Olen kotopuolessa yksin murisevan koiran kanssa, kovin on leppoisaa. Lomalla yleensä on.