Vähän tämmöinen viikko juu. Eilen heittelin kenkiä pitkin seiniä, kun tennarinpohjan reikä + kosteahko sää -yhdistelmä sai mielen mustaksi. Lisäksi minulla mee hermo kotitaloni valaistuspolitiikkaan. Rappukäytävässä pidetään jonkin minulle tuntemattoman logiikan mukaisesti valoja päällä öisin ja pois päältä päivisin. Se on ikkunaton tila! Ei sinne päivä paista vaikka yrittäisi! Miksi öiset kulkijat saavat täyden valoshown, mutta päiväsaikaan nääntynyt ja suuresti kuormitettu ihmispolo saa haparoida valokatkaisijoiden perään? Omassa kolossani taas katkaisijat sytyttelevät mielensä mukaan aina eri lamppuja ja ne on sijoitettu vielä juuri niin, että esimerkiksi avonainen jääkaapinovi paukauttaa koko mestan pimeäksi aina, kun rasitettu henkilö koittaa märissä tennareissaan ja kuumottavassa talvitakissaan purkaa sitä painavaa kauppakassiaan. Sitten kun vielä leipäveitsi putoaa kintuille ja biojätepussi vuotaa ja kaikki muukin menee ihan putkeen, niin äh. Arki on perseestä.

Mutta kas! Nytpä meillä onkin viikonloppu. Ei mikä tahansa viikonloppu, vaan yhdistetty pikkujoulu-itsenäisyyspäivä-syntymäpäivä-muutenvaanjuhlapäivä, ja minulle tulee vieraita! Ihan oikeita vieraita vieläpä, eikä mitään mielikuvituskavereita. Heitä varten olen kantanut ruokatarpeita sieltä kaupasta kotiin ja kovasti koittanut siistiä asumustani. Minulla on uusi hassu bilehilehame, jota en ole vielä kertaakaan päässyt käyttämään. Juhlaruoaksi aion tarjota itsetehtyjä ravioleja ja joulupipareita. Kyllä, viikonlopusta on tulossa juhlava! (Niitä, joita pelottaa tunarikokkitaipumukseni, voin lohduttaa, että varasin myös jotain normiruokaa kaappiin mikäli luomukseni eivät aivan täysin onnistukaan. Mutta mikäs juhla se olisi ellei ruoka olisi tunnistamatonta ja keittiö räjähdyksen jäljiltä? No ei ainakaan mikään minun järjestämäni juhla.)

Nyt vielä koitan siivota soittolistani masentavasta ruikutusmusiikista (mikäli mahdollista, sillä lähes kaikki musiikkini on masentavaa ruikutusmusiikkia) ja tuumaan, saisiko letilleni tehtyä mitään pikaisia parannustoimenpiteitä vai olisiko se sittenkin vain parasta jatkaa menoa tukka silmillä. Hyvää itsenäisyyspäivää teillekin, poroset.