Väsyttää. Kai se on ihan normaalia, kävinhän minä viikonlopun aikana pikkujouluilemassa Teneriffalla asti. (Sedu Koskinen. Niin kauan kuin yöravintoloidesi sisustuselementtinä käytetään tekopalmuja, aion käyttäytyä pöljästi ostamatta yhtäkään ylihintaista drinkkiä puljustasi. Ha! Siitäs sait!)

Olen jotenkin levoton. Koitin mennä kouluun rauhoittumaan, mutta ainoa tänään pidetty luentoni oli kopioitu luentokalvoja myöten toisesta kurssista, jolla olin ollut niinkin paljon hereillä, että havaitsin aiheen samankaltaisuudet jo jossain parinkymmenen minuutin kohdalla. En jäänyt kovin pitkäksi aikaa. Kirjastossa kävin lukemassa Tieteen Kuvalehteä, jonka juttu hyeenanaaraiden omituisista sukuelimistä järkytti tasapainoani lisää. Digiboksini vastustaa järjestelmällisesti Gilmoren tyttöjen nauhoittamista ja alan pikkuhiljaa kokea katoavani oikeasti maanpäältä, kun en suostu rekisteröitymään Facebookiin. Hirveän moni asia tuntuu oudolta nyt. Tyttöjen illassa keskusteltiin kaloreista ja hääpuvuista ja minä melkein itkin glögimukiini, edellämainituista poikkeavista syistä toki, mutta oudolta se tuntui silti. Oikeassa käsivarressani on elohiiri ihan koko ajan.

Poissaollessani tänne oli tekeytynyt talvi, mikä kummastutti koko eilispäivän. Pohjoisen suunnassa hypeltiin vesilätäköissä, mutta täälläpä sai tennareissaan kekkuloida kuin Bambi ensitalvenaan. Eilisaamun kauhunhetkien jäljiltä varustauduin tämänpäiväiseen koulumatkaani huolellisesti, mutta tänään siellä olikin taas syksy! Kurjaa ja märkää ja harmaata, kunnon marraskuukeli taas. Koittaisivat nyt päättää. Tai no okei, mitäpä minulla on asiaan sanomista, kun pääasiassa kökötän sisällä. Sänkyyn kaappasin kyllä toisen täkin. Talvi on ainakin sisätiloissa, hahaa.

Silloin kun Vuodatus ei pätki, nettiyhteyteni takkuaa. Kaikki tahtovat estää minua julkaisemasta tätä kirjallisilta arvoiltaan huippuluokkaista tajunnanvirtaa. Pahus. Menen katsomaan Frendien uusintoja.