Päätin tehdä kaalilaatikkoa. Se on halpaa ja hyvää, enkä ole pitkään aikaan tehnyt mitään uutta, vaikka vuoden alussa niin tuumailin. Lisäksi nyt on tenttiinlukupäivä, eli se päivä, jolloin puljataan kaikenlaista muuta kuin tenttiinlukua.

Selasin keittokirjan oikeaan kohtaan. Kävin ostamassa puolikkaan kaalin. Vähän nysväsin vielä koneen ääressä ja sitten ryhdyin rohkeana taistoon.

Ensimmäiseksi huomasin, että isoin kattilani ei ole riittävän iso litran riisipuuroa varten. Sitten huomasin, että seuraavaksi isoin kattilani ei ole riittävän iso kilon kaalimuhjua varten. Sitten soi puhelin. Ja alkoi pyykkivuoro. Seuraavia käänteitä en välittäisi läpikäydä tässä.

Nyt on laatikko uunissa, ainakin siltä osin kuin sotku minun isoimpaan uunivuokaani mahtui. Haju on viehättävä. Jos tosta ei syötävää tule, niin onpahan ainakin kiva käytännönpila naapureille.

Nälkä tässä kyllä vähän jo yllätti. En ikinä enää kokkaa itse. Sitä mietin, että mistä lelukaupasta olen nuo miniatyyriastiani oikein hommannut? Helkkari.